Sote-valiokunnan enemmistö: Alkoholilakiin tiukennuksia – etämyyntiä koskevat muutokset on notifioitava mietinnön mukaisesti

5.6.2026

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on käsitellyt hallituksen esitystä alkoholilain muuttamisesta. Opposition mielestä valiokunnan tekemät muutokset ovat välttämättömiä kansanterveyden, verotulojen ja suomalaisen alkoholijärjestelmän uskottavuuden turvaamiseksi.

Valiokunnan keskeisin muutos koskee alkoholin etämyyntiä. Hallituksen esityksessä etämyynti olisi mahdollistanut myös nykyisiä vähittäismyyntirajoja vahvempien, jopa 80 % alkoholijuomien myynnin Suomeen. Valiokunnan enemmistö päätti kuitenkin rajoittamaan etämyyntiä merkittävästi soveltamalla samoja rajoja kotimaan vähittäismyynnissä eli etämyynti sallitaan vain enintään 5,5 % ja 8,0 % juomille. 

– Kansanterveyden kannalta tärkein valiokunnan tekemä korjaus on se, että etämyyntiin sovelletaan samoja prosenttirajoja kuin kotimaiseen vähittäismyyntiin. Alkon yksinoikeusjärjestelmää ei saa murentaa takaoven kautta, valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru sanoo.

– Etämyynti rinnastetaan nyt kotimaiseen vähittäismyyntiin. Samat pelisäännöt on oltava kaikille toimijoille riippumatta siitä, myydäänkö alkoholia Suomesta vai ulkomailta, Kiuru jatkaa.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi esiin laaja huoli siitä, että vahvojen alkoholijuomien etämyynti lisäisi alkoholin kokonaiskulutusta, heikentäisi alkoholiverotuksen vaikutuksia ja loisi käytännössä Alkon kanssa kilpailevan myyntikanavan.

– Asiantuntijakuulemisissa viesti oli selvä: vahvempien alkoholijuomien etämyynti heikentäisi Alkon kansanterveydellisiä perusteita ja lisäisi alkoholin saatavuutta tavalla, jonka seurauksia hallitus ei ole arvioinut riittävästi, kansanedustaja Ville Merinen sanoo.

– On vaikea hyväksyä tilannetta, jossa suomalaiset yritykset joutuvat noudattamaan tiukempia sääntöjä kuin ulkomaiset verkkokaupat. Kilpailun on oltava reilua myös alkoholimarkkinoilla. Kuten eduskunnan yksimielinen lausuma totesi jo vuonna 2018, etämyynnin säännösten osalta suomalaista alkoholin myyjää ei saa laittaa ulkomaalaista epäedullisemman asemaan. Siksi on tärkeää, että ulkomaalaisten mahdollisuus alkoholinmyyntiin asetetaan samaan vähittäismyynnin rajaan kuin suomalaisilla myyjillä on, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila sanoo.

Valiokunnan käsittelyssä nousi vahvasti esiin myös alkoholin etämyyntiin liittyvä verovalvonta. Valtiovarainvaliokunnan mukaan verkkokaupoista tapahtuvan alkoholin etämyynnin suosio perustuu suurelta osin siihen, ettei tuotteista makseta Suomen lain mukaisia veroja.

– Suomalaiset veronmaksajat eivät voi olla tilanteessa, jossa alkoholin haitat jäävät yhteiskunnan maksettaviksi, mutta tuotot valuvat ulkomaille. Kyse on sekä oikeudenmukaisuudesta että julkisen talouden kestävyydestä, kansanedustaja Kim Berg sanoo.

Verohallinnon arvioiden mukaan jopa noin 98 prosenttia Suomeen kohdistuvasta alkoholin etämyynnistä tapahtuu vastoin voimassa olevia verosäännöksiä.

– Verohallinnon arviot ovat hälyttäviä. Jos lähes koko etämyynti tapahtuu ilman Suomen lain mukaisia veroja, valvontaa on pakko tehostaa merkittävästi, Berg jatkaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan enemmistö esittääkin lakiin lisättäväksi ilmoitusvelvollisuuden verovelvolliseksi ja pakollisen verotunnisteen, mitkä olivat valtiovarainvaliokunnan yksimielisesti esittämiä toimia verovälttelyn lopettamiseksi. Valiokunta lisäsi kuljetusyritykselle velvoitteen, minkä mukaan alkoholijuoman saa luovuttaa vastaanottajalle vain silloin, kun lähetyksessä on myyjän verojen maksamista osoittava tunniste.

– Valiokunnan esittämä verotunnistevaatimus on käytännöllinen keino puuttua veronkiertoon. Kuluttajan on voitava luottaa siihen, että Suomeen toimitettavista tuotteista on maksettu lain edellyttämät verot, kansanedustaja Pia Lohikoski sanoo.

Suomen Alkoholijuomakauppa ry valiokunnalle antaman asiantuntijalausunnon mukaan valtio menettää vuosittain jopa 285 miljoonaa euroja alkoholivero- ja juomapakkausverotuloja ulkomaisten verkkokauppojen veronmaksun puutteiden vuoksi.

– Samalla kun hallitus etsii säästöjä sote-palveluista, se on ollut valmis avaamaan alkoholimarkkinoita tavalla, joka kasvattaa veromenetyksiä merkittävästi, kansanedustaja Hanna Laine-Nousimaa sanoo.

Valiokunnan enemmistö pitää vakavana myös sitä, että valiokunnan saaman selvityksen mukaan lakiesitykseen tehdyt muutokset edellyttävät Euroopan komissiolle tehtävää notifiointia ennen lain lopullista hyväksymistä.

– EU-sääntelyä ei voi sivuuttaa. Jos laki edellyttää notifiointia, se on tehtävä asianmukaisesti ennen kuin eduskunta tekee lopulliset ratkaisunsa. Perustuslakivaliokunta on eri yhteyksissä todennut, että mietintövaliokunnan tehtävänä on selvittää, ovatko esitykset sopusoinnussa EU-sääntelyn kanssa, kansanedustaja Krista Kiuru toteaa. 

– Valiokunnan saaman aineiston pohjalta on ilmiselvää, että merkittävät muutokset tulee notifioida, valiokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Krista Kiuru sanoo.

– Lainsäädännön valmistelussa ja eduskunnan käsittelyssä ei saa oikaista mutkia suoriksi. Näin merkittävissä muutoksissa on varmistettava sekä kansallinen että EU-oikeudellinen kestävyys ennen lain voimaantuloa. Esitin valiokunnan mietinnön käsittelyn keskeyttämistä ensimmäisen vaiheen jälkeen, jotta voisimme enin varmistaa, että muutokset ovat sopusoinnussa EU-sääntelyn kanssa. Kun notifointi olisi tehty, käsittelyä olisi jatkettu ja esitys olisi lähetetty suureen saliin notifioituna, sanoo kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen.

– Valiokunnan tehtävänä on varmistaa, että käsittely ei saa mennä eteenpäin ennen kuin valiokunta on saanut ministeriöltä notifioidut pykälät. Hallituspuolueet kuitenkin vaativat kaikesta huolimatta, että valiokunta pitää ylimääräisen kokouksen ja suorittaa toisen käsittelyn. Esitin sen vuoksi, että valiokunnan tulee menetellä työjärjestyksen mukaan oikein ja varmistua ennen asian käsittelyn päättämistä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että muutokset ovat yhteensopivia EU-oikeuden kanssa. Enemmistö ei kuitenkaan halunnut tarkentaa, kenen tehtäväksi muutosten notifiointi annetaan, sanoo kansanedustaja Aki Lindén.

Valiokunnan enemmistö varoittaa hallituspuolueiden edustajia siitä, että valiokunnan mietintöä ei voi viedä eduskunnan suuren salin käsittelyyn ennen kuin valiokunnan yksimielinen kirjaus EU:n lainsäädännön menettelytapasäännösten varmistamisesta on tehty. 

– On tärkeää muistuttaa, että eduskunnan työjärjestyksen mukaan EU-lainsäädännön arviointi kuuluu tässä tapauksessa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Siten mikään muu valiokunta tai suuri sali ei arvioi enää notifioinnin tarvetta. Saliin pitää tuoda vain esityksiä, jotka on valmisteltu EU-lainsäädännön menettelytapasäännösten vaatimalla tavalla, korostaa kansanedustaja Bella Forsgrén.

 – Sosiaali- ja terveysvaliokunta kuuli useita EU-oikeuden asiantuntijoita ja totesi mietinnössään, miten nyt on edettävä. Hallituspuolueiden tulee toimia mietinnössä linjatuilla tavoilla, linjaa kansanedustaja Hanna-Leena Mattila.

– Valiokunnan toisessa käsittelyssä alkoi vaikuttaa siltä, että hallituspuolueet oli laitettu ryskimään alkoholilainsäädännön muutokset saliin hinnalla millä hyvänsä. Alkoholilain muuttaminen ei voi kuitenkaan tulla käsittelyyn ennen kuin EU on voinut ottaa kantaa valiokunnan tekemiin muutoksiin, toteaa kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen.

Valiokunnan enemmistön mukaan alkoholilainsäädännön uudistamisessa on ensisijaisesti huolehdittava kansanterveyden suojelemisesta, veropohjan turvaamisesta sekä siitä, ettei suomalaisen alkoholijärjestelmän keskeisiä rakenteita murenneta ilman huolellisia vaikutusarvioita.

Jaa sosiaalisessa mediassa